Reisjärven kirkko


Reisjärven ja Vuohtojärven välisellä kannaksella sijaiseva Reisjärven puukirkko on järjestyksessä toinen Reisjärven kirkoista. Kalajoen emäseurakuntaan kuuluneen Reisjärven ensimmäinen, 1620-luvulla rakennettu kirkko sijaitsi todennäköisesti samalla paikalla kuin nykyinenkin kirkkorakennus. Kirkko oli suorakaiteen muotoinen, torniton ja ilmeisen vaatimaton puukirkko, jota rappeutumisen takia jouduttiin osin uusimaan 1700-luvun loppupuolella. 

Uutta kirkkoa ryhdyttiin suunnittelemaan 1800-luvun alussa ja ensimmäiset luonnokset rakennuksesta laati Heikki Kuorikoski. Vuonna 1817 signeeratut toteutussuunnitelmat laati, todennäköisesti Kuorikosken suunnitelmien pohjalta, Anton Wilhelm Arppe (1789–1862) Intendentinkonttorissa ja kirkon sekä kirkon erillisen tapulirakennuksen rakensi reisjärvinen Niilo Koskela.

 

Kirkko vihittiin 2.9.1821 ja nimettiin Elisabetin kirkoksi.

Kustavilaista klassismia edustava, tasavartiseksi suunniteltu ristikirkko oli aumakattoinen ja matalalla kattoratsastajalla varustettu hirsirakennus, jonka jokaisessa ristivarressa oli kaksi suurikokoista, pyörökaareen päättyvää ikkunaa, lisäksi kirkon itäpäädyssä oleva sakastin ikkuna oli kirkkosalin ikkunoiden kaltainen. Alkuperäisten rakennuspiirustusten perusteella kirkkosalin laipion muodosti tasalakinen tynnyriholvi. Kirkon kanssa yhtä aikaa toteutetun kaksinivelisen hirsitapulin alkuperäisestä ulkoasusta ei ole säilynyt dokumentteja.

Kirkko korjattiin perusteellisesti ja muutettiin vuonna 1900 nykyiseen uusgoottilaiseen asuunsa lääninarkkitehti Wilhelm Amatius Tötterströmin (1860–1933) laatimien suunnitelmien mukaisesti. Rakennusmestari Juho Karjalahden johdolla tehdyssä korjaus- ja muutostyössä kirkon kivijalka uusittiin, kirkon läntistä, pohjoista ja eteläistä ristivartta jatkettiin, ikkunoiden paikkoja sekä muotoa muutettiin ja niiden lukumäärää lisättiin, runkohuoneen kattorakenteet sekä lanterni uusittiin ja niiden muoto muutettiin, kirkkosaliin toteutettiin lehterit ja salin penkit uusittiin. Muutoksessa muita ristivarsia pidemmäksi rakennettuun länsisakaraan toteutettiin kirkon pääeteinen. Kirkon runkohuoneen alkuperäistä huomattavasti jyrkempään aumakattoon muotoiltiin satulakatteiset päätteet ristivarsien päätyihin ja kirkkosalin sisäkatto rakennettiin toistamaan vesikaton muotoa. Kirkon julkisivut sekä interiööri jäsennöitiin uusgotiikan sekä kansanomaisen rakennustaiteen puuseppätyylin hengessä pilastereilla, jako- ja koristelistoilla sekä kirkkosalitilaan näkyvillä, puukoristein varustetuilla kattorakenteilla.

 Vuonna 1938 kirkon runkohuoneen paanukatto muutettiin betonitiilikatoksi ja kirkko maalattiin ulkoapäin.

 Vuonna 1949 kirkko varustettiin sähköllä.

 Vuonna 1959 kirkon kamiinalämmitys muutettiin ilmalämmitykseksi (oma lämpökeskus).

 Vuonna 1960 kirkon sisätiloja korjattiin arkkitehti Eero Huotarin laatimien suunnitelmien mukaisesti (sisältäen mm. pääeteisen muutostyön, kirkkosalin lattian korottamisen ja eristämisen, kuoriosan laajennuksen ja alttaripöydän uusimisen, kamiinoiden poiston ja sisätilojen maalauksen).

 Vuonna 1979 kirkon eteläisen ristivarren ulko-ovet sekä etelän puolen ikkunoiden ulkopuitteet lasituksineen uusittiin – kirkon muut ikkunat kunnostettiin ja maalattiin.

 Vuonna 1981 kirkkoon toteutettiin uudet, Kangasalan Urkutehtaan rakentamat 16-äänikertaiset urut. Urkuparvea laajennettiin siirtämällä kaidetta 800 mm kirkkosaliin päin ja parven lattiaa korotettiin.

 Vuonna 1984 kirkko liitettiin kaukolämpöverkostoon, samana vuonna toteutettiin myös kirkkosalin pohjoisen sisäänkäynnin yhteyteen liikuntaesteisten luiska Suunnittelupalvelu Heikki Hovi Ky:n laatimien suunnitelmien mukaisesti.

 Vuonna 1988 kirkko ja tapuli maalattiin ulkoapäin Suunnittelupalvelu Heikki Hovi Ky:n laatimien maalaustyöselostuksen sekä värityssuunnitelmien mukaisesti.

  Vuonna 1996 kirkon sisätilat kunnostettiin Rakennuskannus Ky:n laatimien suunnitelmien mukaisesti


Kirkon perus-, osoite- ja laajuustiedot
Kirkko ja tapuli ovat molemmat varustettu kuivaputki -sprinklerijärjestelmällä.

Reisjärven kirkko ja tapuli

Rakennusvuosi: 1820, muutos uusgoottilaiseen asuun v. 1900

Suunnittelija: A.W. Arppe / nykyinen asu W.A. Tötterström

Osoite: Reisjärventie 15, 85900 REISJÄRVI

Laajuustiedot: kirkon 1. kerroksen kerrosala 442 kem2

tapulin pohjakerroksen kerrosala 78 kem2

kirkon permantotasolla istumapaikkoja n. 450,

koko kirkossa yhteensä n. 700 paikkaa

 

Reisjärven kirkon ja tapulin ulkovaippojen peruskunnostustyö tehtiin 2013-2014, joka sisältää kirkon runkohuoneen vesikatteen muutoksen. Hankkeen osa-alueita ovat:

 Kirkkotarhan kiviaidan liittymien muutokset kirkko- ja tapulirakennukseen.

Kirkon ja tapulin graniittikivisten sokkelien kunnostustyöt niihin liittyvine tuuletus- ja kulkuaukkoineen.

 Kirkon ja tapulin graniittikivisten ulkoportaiden korjaustyöt kaiderakenteineen.

 Kirkon ja tapulin julkisivujen maalaustyöt sekä julkisivujen lahovaurioituneiden osien puukorjaukset.

 Kirkon ja tapulin ulko-ovien sekä tapulin kelloluukkujen peruskunnostus- ja maalaustyöt.

 Kirkon ja tapulin ikkunoiden ulkopuitteiden peruskunnostus- ja maalaustyöt.

 Kirkon ja tapulin julkisivujen täydentävien rakennusosien kuten kirkkosalin ulko-ovien katosten korjaukset, kirkkorakennuksen vesikaton sadevesijärjestelmän muutokset, kirkon ja tapulin ristikoristeiden uusimiset, talotikkaiden poisto sekä julkisivujen suojapellitysten toteutukset.

 Kirkon ja tapulin olemassa olevien peltikatteiden maalaukset.

 Kirkon runkohuoneen vesikaton muutoksen betonitiilikatosta konesaumatuksi peltikatoksi.

 Kirkon ja tapulin julkisivupintoihin asennettujen valaisimien uusimisen.

Kirkon itäpäädyn julkisivupintaan asennettujen sähkölaitteiden suojarakenteiden toteuttamisen.

 Kirkon ja tapulin ukkosenjohdattimien tarkistamisen, mahdolliset korjaukset sekä vesikattotöistä järjestelmään aiheutuvat muutokset. Reisjärven seurakunta on toteuttanut kirkon ja tapulin ulkovaippojen korjaustyöt vuonna 2013 lukuun ottamatta uusien kuumasinkittyjen peltikatteiden sekä julkisivujen uusien suojapellitysten maalauksia, jotka tehtiin vuonna 2014.

 Vuonna 1911 kirkko sai A. Heickellin maalaaman, Kristuksen kirkastumista kuvaavan alttaritaulun.

 Vuonna 1925 kirkkoon toteutettiin sen ensimmäiset urut. Nykyiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat vuodelta 1981 ja niissä on 16 äänikertaa.

Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkin Reisjärven suojeluskunta ja patsastoimikunta lahjoittivat sankarihaudalle 1923. Sankaripatsaan paljastus juhlatilaisuus on pidetty 3.7.1923. Sankaripatsaan on valmistanut Tuomainen ja kumpp. Oulusta. Patsaan luonnoksen on tehnyt arkkitehti Sandelin. Arkkitehtitsto Wirkkala Helsingistä on tehnyt patsaassa olevan korkokuva luonnoksen, jonka alle on hakattu lause "Oi paljasta pääs, elon matkamies, kun paikalle tälle sun johtavi ties. Täss uinuvat untahan sankarit, maan vapauden lunnahat kallihit". Patsaan korkeus 3,5 m, kummun kiven reunustama ala 6,25x3,75m.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistopatsas paljastettiin 17.9.1960 Reisjärven kirkkotarhassa. Patsaantekijä on Esko Kananen Pihtiputaalta.

Reisjärvinen koristepuuseppä Reijo Hylkilä on tehnyt kirkkoon yhdessä Päivi Vehkalahden kanssa lukupulpetin, kastepöydän, virsinumerotaulun ja sakastin kalusteet sekä siirrettävän alttarikaiteen.

Messinkinen lähetyskynttelikkö otettiin käyttöön 1988. Sen suunnitteli Veikko Suomalainen ja valmisti Aulis Aho. Se on maapallon muotoinen ja symboloi lähetystyötä kaikkialle maailmaan, siinä kuvastuu myös neljä ilmansuuntaa ja pyhä kolminaisuus.

Nälkään kuolleiden muistomerkki kirkon seinustalla, joka valmistui 1972, on kertomassa 1860-luvulla tämän seudun ihmisten koettelemuksista, mutta myös uskosta jumalaan.

Enkelipatsas muualle haudattujen muistolle paljastettiin Reisjärven kirkon 190-vuotis juhlassa 4.9.2011 Reisjärven kirkko täytti 2.9.2011 190 v. Enkelipatsas on Teuvo Hautalan taiteilema. Viereisessä kivessä laatta:

”Kun päättyy kerran matkani,

 lähetä Herra enkeli luoksesi minut tuomaan. 

Ruumiini kerran kätköön maan nimeesi,

Jeesus, siunataan, se ota armon huomaan”.

 

Kynttilälyhty tapuliin tuodun vainajan muistolle sijaitsee tapulin edessä. Omaiset voivat tuoda kynttilän palamaan seppä Aulis Ahon valmistamaan lyhtyyn. Lyhtyyn sopii kuusi kynttilää.Lyhty laitettiin paikoilleen pyhäinpäiväksi vuonna 2010.

 

Kirkon ja tapulin läheisyydessä, kirkkotarhan länsipuolella sijaitsee vuonna 1973 rakennettu, vuosina 1983 ja 2002 laajennettu seurakuntakoti, johon on sijoitettu Reisjärven seurakunnan kokoontumis-, päiväkerho- ja nuorisotiloja, diakonia- ja taloustoimisto sekä kirkkoherranvirasto.