Reisjärven kirkko

Reisjärven ja Vuohtojärven välisellä kannaksella sijaiseva Reisjärven puukirkko on järjestyksessä toinen Reisjärven kirkoista. Kalajoen emäseurakuntaan kuuluneen Reisjärven ensimmäinen, 1620-luvulla rakennettu kirkko sijaitsi todennäköisesti samalla paikalla kuin nykyinenkin kirkkorakennus. Kirkko oli suorakaiteen muotoinen, torniton ja ilmeisen vaatimaton puukirkko, jota rappeutumisen takia jouduttiin osin uusimaan 1700-luvun loppupuolella. 

Uutta kirkkoa ryhdyttiin suunnittelemaan 1800-luvun alussa ja ensimmäiset luonnokset rakennuksesta laati Heikki Kuorikoski. Vuonna 1817 signeeratut toteutussuunnitelmat laati, todennäköisesti Kuorikosken suunnitelmien pohjalta, Anton Wilhelm Arppe (1789–1862) Intendentinkonttorissa ja kirkon sekä kirkon erillisen tapulirakennuksen rakensi reisjärvinen Niilo Koskela.

Kirkko vihittiin 2.9.1821 ja nimettiin Elisabetin kirkoksi.

Kustavilaista klassismia edustava, tasavartiseksi suunniteltu ristikirkko oli aumakattoinen ja matalalla kattoratsastajalla varustettu hirsirakennus, jonka jokaisessa ristivarressa oli kaksi suurikokoista, pyörökaareen päättyvää ikkunaa, lisäksi kirkon itäpäädyssä oleva sakastin ikkuna oli kirkkosalin ikkunoiden kaltainen. Alkuperäisten rakennuspiirustusten perusteella kirkkosalin laipion muodosti tasalakinen tynnyriholvi. Kirkon kanssa yhtä aikaa toteutetun kaksinivelisen hirsitapulin alkuperäisestä ulkoasusta ei ole säilynyt dokumentteja.

Kirkko korjattiin perusteellisesti ja muutettiin vuonna 1900 nykyiseen uusgoottilaiseen asuunsa lääninarkkitehti Wilhelm Amatius Tötterströmin (1860–1933) laatimien suunnitelmien mukaisesti. Rakennusmestari Juho Karjalahden johdolla tehdyssä korjaus- ja muutostyössä kirkon kivijalka uusittiin, kirkon läntistä, pohjoista ja eteläistä ristivartta jatkettiin, ikkunoiden paikkoja sekä muotoa muutettiin ja niiden lukumäärää lisättiin, runkohuoneen kattorakenteet sekä lanterni uusittiin ja niiden muoto muutettiin, kirkkosaliin toteutettiin lehterit ja salin penkit uusittiin. Muutoksessa muita ristivarsia pidemmäksi rakennettuun länsisakaraan toteutettiin kirkon pääeteinen. Kirkon runkohuoneen alkuperäistä huomattavasti jyrkempään aumakattoon muotoiltiin satulakatteiset päätteet ristivarsien päätyihin ja kirkkosalin sisäkatto rakennettiin toistamaan vesikaton muotoa. Kirkon julkisivut sekä interiööri jäsennöitiin uusgotiikan sekä kansanomaisen rakennustaiteen puuseppätyylin hengessä pilastereilla, jako- ja koristelistoilla sekä kirkkosalitilaan näkyvillä, puukoristein varustetuilla kattorakenteilla.

Reisjärvinen koristepuuseppä Reijo Hylkilä on tehnyt kirkkoon yhdessä Päivi Vehkalahden kanssa lukupulpetin, kastepöydän, virsinumerotaulun ja sakastin kalusteet sekä siirrettävän alttarikaiteen.

Messinkinen lähetyskynttelikkö otettiin käyttöön 1988. Sen suunnitteli Veikko Suomalainen ja valmisti Aulis Aho. Se on maapallon muotoinen ja symboloi lähetystyötä kaikkialle maailmaan, siinä kuvastuu myös neljä ilmansuuntaa ja pyhä kolminaisuus.

Nälkään kuolleiden muistomerkki kirkon seinustalla, joka valmistui 1972, on kertomassa 1860-luvulla tämän seudun ihmisten koettelemuksista, mutta myös uskosta jumalaan.

Enkelipatsas muualle haudattujen muistolle paljastettiin Reisjärven kirkon 190-vuotis juhlassa 4.9.2011 Reisjärven kirkko täytti 2.9.2011 190 v. Enkelipatsas on Teuvo Hautalan taiteilema. Viereisessä kivessä laatta, jossa kirjoitettuna: ”Kun päättyy kerran matkani, lähetä Herra enkeli luoksesi minut tuomaan. Ruumiini kerran kätköön maan nimeesi,Jeesus, siunataan, se ota armon huomaan”.

Kynttilälyhty tapuliin tuodun vainajan muistolle sijaitsee tapulin edessä. 

Kirkon ja tapulin läheisyydessä, kirkkotarhan länsipuolella sijaitsee seurakuntakoti, johon on sijoitettu Reisjärven seurakunnan kokoontumis-, päiväkerho- ja nuorisotiloja, diakonia- ja taloustoimisto sekä kirkkoherranvirasto.